Sava Sava!

Päivät vaan juoksee täällä. En tiedä mistä alottaisin tai mitä kertoisin tää on niin kuitenkin eri maailma. Aloitetaan mukavista :)

Eli viimeksi kerroin, että ollaan menossa katsomaan virtahepoja. Retki järjestettiin Viktoriajärvellä. Viktoriajärvi on merkittävän iso ja yhdistää naapurimaita ja sisältää hyvin vaarallisia loisia, ei tehnyt mieli mennä uimaan, vaikka lämpötila huitelee 40 asteessa.

Reissu oli onnistunut näimme muutaman virtahepon ja pääsimme käymään paikallisessa kalastajakylässä. Kalastajakylän tulonlähteinä on heidän pyytämänsä pikkukalat omenat sekä paikallinen kala Tilapia.

 Matkanjärjestäjä Ibraham oli kyllä huippu tyyppi ja osasi kertoa hyvin Kenian ympäristöstä ja Viktoriajärven ympärillä tapahtumista. Kenia kärsii järjettömästä kuumuudesta ja kuivuudesta, mutta hallitus ei ole halukas pumppaamaan järvestä vettä, että kuivuutta saataisiin kuriin. Päätteeksi kävimme syömässä törkeen hyvää paistettua tilapiaa tomaattisessa kastikkeessa sekä chapattia joka on paikallinen lättyä muistuttava leipä! Hinnaksi yhteensä retkelle tuli 12 euroa.

Olemme nyt työskennelleet 2 viikkoa Blue crossilla.  Päivät ovat koostuneet kotivierailuista, lastenvankila vierailuista, jalkapallosta, koulu vierailuista ja ruoan laitosta.

Olemme kierrelleet kaduilla ja näky on ollut surkea jopa alle 10- vuotiaat lapset imppaavat liimabensa sekoitusta ja ovat sekaisin ennen aamu yhdeksää. Kisumussa on noin 600 katulasta. Kaduilla osa lapsista yöpyy slummeissa ja osa kauppojen edustalla. Rahaa saadakseen lisää kerjäämisen ohella, he pesevät autoja ja auttavat hedelmätorin naisia kantamisessa ja saavat hieman rahaa, jonka käyttävät taas liimaan.

Lapset yrittävät unohtaa olemalla sekaisin hankalat olonsa. Erilaisisten tarinoiden kautta lapset päätyvät kaduille. Vierailimme yhtenä iltana lasten nukkumapaikassa ja veimme heille leipää ja maitoa. Kaksi lasta jakoi yhden leipäpaketin ja jokainen sai omat maidot.

Piristystä katulasten arkeen on tuonut, kun olemme käyneet pelaamassa heidän kanssa jalkapalloa. Ennen jalkapallon peluuta haastatellaan lapsia, kuka olisi potentiaalinen tulemaan pois kaduilta. Luulis ettei imppaavien lasten kanssa tartte pelata tosissaan jalkapalloa, mutta kyllä tuolla saa mennä ettei jää kakkoseksi. Me juomme välissä vettä ja lapset imppaa. Ei naurata. Peliin osallistuneet lapset pääsevät suihkuun ja saavat ruokaa. Viime torstaina sana oli levinnyt, että valkoiset pelaa jalkapalloa ja sen jälkeen saa ruokaa. Porukkaa oli ihan sikana varsinkin vanhemmat pojat yrittivät päästä osinkoille ja olivat hyvin epätyytyväisiä jos ei olisi riittänyt ruokaa, joten pienet lapset joutuivat jakamaan ruokansa isompien kanssa.

Tutustuin Kenialaiseen keittiöön Blue Crossin työntekijän Maman kanssa. Voimakastahtoinen elämää nähnyt nainen, joka opasti Kenialaisen keittiön saloihin. Valmistimme Chapattia, Sukuma wikiä, joka on paistettua lehtikaalia ja jotain perunakeittoa.Varmaan osittain johtu nälästä, mutta oli aivan taivaalisen hyvää. Chapatia syödään vain neljä kertaa vuodessa, enkä yhtään ihmettele oli se kyllä tosi iso töinen ja jos sillä pitäs kymmenen kakaraa ruokkia.

Pääsääntöisesti syödään Ugalia, joka on kovaksi keitettyä maissipuuroa. Ugalia tarjollaan papujen kanssa, Sukuma wikin kanssa tai munakokkelin kanssa. Ensimmäiset kaksi kertaa saatiin ruokailla lusikalla, mutta viimeksi ugalia kyllä vedettiin ihan rehellisesti sormin. Paikallinen ohjaaja Steve kyllä huomasi heti, ettei käsillä syöminen ole ihan perussettiä Suomessa. Mauton ugali oli pitkin poskia ja lattiaa.

Hedelmät on yli halpoja. Kilo passion hedelmiä maksaa euron ja ananas ei  paljoa kalliimpi ole. Kuulin myös villiä huhua että Tusker- merkkinen olut maksaisi 1,30. Joillakin on kuulemma ollut vaikeuksia Tuskerin lausumisessa.

Lomaviikko lähestyy ja lähdemme kohti Zanzibaria!

Karoliina

.